Ylioppilaslakkia koristava ylioppilaslyyra on pieni pinssin kaltainen koru, jolla on yllättävän kauas kantavat juuret. Poimimme sinulle kuusi faktaa ylioppilaslyyran ja valkolakin historian käänteistä ja yllätyksistä — kuinka monta näistä tiesit? Lue artikkeli ja tarkista tietosi.
1. Lakkilyyra takasi aikoinaan pääsyn Helsingin yliopistoon
Tiesitkö, että lakkilyyra oli aikoinaan eräänlainen vapaalippu Helsingin yliopistoon? Ylioppilaskoe oli käytännössä Helsingin yliopiston pääsykoe vuoteen 1917 asti. Näin ollen valkolakki oli meriitti, joka takasi ylioppilastutkinnon suorittaneille opiskelupaikan Helsingin yliopistolla.
2. Ylioppilaslakki on jäänne ylioppilaiden univormusta
Vielä 1800-luvun alkupuolella ylioppilailla oli käytössä tummansininen univormu tunnusmerkkinä valmistumisesta. Univormu-perinne kuitenkin hiipui puvun ollessa useimmille opiskelijoille melko kallis hankinta. Virallisesti sininen puku jätettiiin historiaan 1850-60 luvun aikana, mutta lyyralla koristeltu lakki kuitenkin jäi elämään.
Univormun aikaan lakin väri oli sininen. Suomessa nykyisin käytössä oleva mustavalkoinen ylioppilaslakki astui peliin 1860-luvun loppupuolella. Ensimmäinen maininta on vuodelta 1864, jolloin Turussa teetettiin nykyisen muotoilun mukainen ylioppilashattu länsisuomalaisen ylioppilaan toimesta. Moni kuitenkin pitää vuotta 1865 ylioppilaslakin syntymävuonna, jolloin neljä helsingissä asuvaa ylioppilasta tilasi sametista valmistetut lakit ompeluliikkeestä. Tarinan mukaan lakkeihin tarvittu sametti tilattiin Ruotsista, jossa ylioppilaslakkien käyttö oli vakiintunut jo 1840-luvulla. Näistä vuosista lähtien lakkien käyttö alkoi yleistyä pikkuhiljaa, ja niitä alettiin myös käyttämään Helsinkiläisten opiskelijoiden vappujuhlissa Kaisaniemessä. Vappuna oli tuolloin tapana juhlia loman alkua.
3. Yleisin lyyra on Apollon lyyra
Useimmiten ylioppilaan valkolakkia koristaa Apollon lyyra. Ylioppilaslakin ja Helsingin Yliopiston kauas kantavan kytköksen myötä Apollon lyyra on samalla myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan symboli. Jotkut vaihtavat myöhemmin lakkiin oman yliopiston tai korkeakoulun ylioppilaskunnan kokardin Apollon lyyran tilalle.
4. Valkolakkia käytettiin ennen vapusta syksyyn
Vielä 50-luvulla ylioppilailla oli tapana pitää lakki päässä vapusta aina syyskuuhun saakka. Opiskelijat halusivat näyttää opiskelijataustansa ja hattua käytettiin ahkerasti arjessa. Noihin aikoihin valkolakki oli siis vakiintunut osa opiskelijan kesäloman pukeutumista, josta saattoi helposti tunnista muut ylioppilaat kesän riennoissa. 1960-luvun myötä valkolakin käyttö kuitenkin väheni pikkuhiljaa nykyiselle tasolle, ja sitä alettiin pitämään lähinnä vappuna ja tietyissä akateemisissa juhlissa.
5. Naiset eivät ennen saaneet käyttää valkolakkia
Monille tulee yllätyksenä, että naiset eivät vielä 1800-luvun puolella saaneet käyttää valkolakkia vaikka yliopiston ovet olivat Suomessa myös auki naisopiskelijoille. Valkolakin sijaan naiset käyttivät alkuun ainoastaan vaatetukseen kiinnitettävää lyyraa.
1900-luvun vaihteessa naisille suunniteltiin alkuun oma lipaton versio lakista. Lipaton lakki vastasi väritykseltään miestenlalkkia, mutta lakin päällinen oli laskostettu ja valui toiselta puolelta hieman mustan sametin ylle. Naisten valkolakin käyttö ei koskaan vakiintunut, ja se vaipui pian unholaan naisten ottaessa valkolakin myös omakseen.
6. 1800-luvun kielikiista vaikutti valkolakkiin
1800-luvun loppupuolella vallinnut kielikiistan vaikutus heijastui aikoinaan myös ylioppilaslakin lyyran kokoon. Opiskelijat käyttivät lakin lyyraa ilmaisemaan kielipoliittisen kantansa. Suomenkieliset koristivat hattunsa pienemmällä lyyralla kuin ruotsinkieliset, näyttääkseen kantansa ja erottuakseen ruotsia puhuvien joukosta.
Vaikka lyyra ei enää kerro lakin kantajan poliittista näkemystä, on ruotsinkielisten lakissa yhä tänään hieman suomenkielisten lakkia koristavaa korua suurempi lyyra. Vakiintunut mitta ruotsinkielisten lyyralle on 22 millimetriä, suomenkieliset puolestaan kiinnittävät lakkiinsa tavallisesti 14 millimetrin tai 16 millimetrin halkaisijalla varustetun lyyran. Lyyran koon lisäksi myös itse ylioppilaslakin koot eroavat toisistaan.
Verrattuna suomenkielisten ylioppilaslakkiin suomenruotsalaisten valkolakki on kooltaan hieman leveämpi ja korkeampi. Lakin vuori on ruotsinkielisten lakissa kelta-sini-valkoinen, jotka tulevat Nylands Nationin, eli Helsingin yliopiston vanhimman ylioppilaiden osakunnan, väreistä. Suomenkielisten valkolakin sisäpuoli on perinteisesti vuorattu sinivalkoisella vuorella. Mutta tässäkin on paljon vaihtelua.
Kuten huomaat valkolakkiin ja lyyraan liittyy monta tarinaa. Kuinka monta näistä faktoista tiesit jo etukäteen?
