Polar Vantage V on osa Polarin uutta Vantage-mallistoa, joka lanseerattiin syksyllä 2018. Pitkän odotuksen jälkeen Polarilta on saatu uutuus, joka pyrkii vastaamaan monialaurheilijoiden kasvavia tarpeita. Vantagessa on pyritty yhdistämään tyylikäs kellon muotoilu urheilijan tarpeita vastaavilla ominaisuuksilla.
Lähdin testaamaan Polarin Vantage V -kelloa erityisellä mielenkiinnolla, sillä edellisestä Polarin urheilukellon, Polar V800, julkaisusta on kulunut jo neljä vuotta. Sinä aikana paljon mielenkiintoista kehitystä on tapahtunut urheilukellomarkkinoilla ja nyt Polar hyppää mukaan tähän junaan. Etukäteen mielenkiintoni herätti erityisesti Polarin esille nostama uusi kehittyneempi optinen rannesykemittaus, joka Polarin mukaan markkinoiden kärkitasoa. Lisäksi Polar tuo Vantage-malliston myötä kelloihin juoksutehon käsitteen, jota on aikaisemmin mitattu lähinnä kelloihin liitettävien lisäsensoreiden avulla. Näihin ja muihin Polar Vantage V:n ominaisuuksiin hyppäämme mukaan käyttötestissä.
Kiitän:
+ Juoksutehon mittausta
+ Näpsäkkää muotoilua ja kevyttä kelloa
Moitin:
- Monimutkaista käyttöliittymää
- Ohjelmistoa, joka on vielä kehityksenasteella
Ensivaikutelma:
Ensivaikutelmasta täytyy todeta, että Polar Vantage V on muotoilultaan huikaiseva päivitys edelliseen V800 malliin. Vaikka V800 kellonkaan ei voi sanoa olleen suoranaisesti ruma, vastaa Vantage-mallisto kokonaisuudessaan paremmin markkinoiden tyylikkyysvaatimuksiin. Vantage-kellot ovat nyt helpommin soviteltavissa arkikäyttöön, mikä on tärkeää esimerkiksi jatkuvan aktiivisuuden ja palautumisen seurannan kannalta. Kellon tuntuma ranteessa on miellyttävä ja itselläni ei ollut mitään haasteita pitää sitä ranteessa vuorokauden ympäri. Juostessa testattuna oma tuntuma on, että kello heiluu ja liikkuu vähemmän kuin monet muut urheilukellot. Tällä on erityisesti merkitystä optisen rannesykemittauksen toimivuuden kannalta, johon palaamme myöhemmin. Polar Vantage V on painoltaan 66g, ja keveyden kyllä huomaa verrattuna moniin muihin raskaansarjan urheilukelloihin.
Kuvassa vasemmalta Suunto 9 Baro, Polar Vantage V sekä Suunto 3 Fitness:
Ominaisuuksiltaan Polarin Vantage V on kehittynyt huomattavasti edelliseen V800 malliin verrattuna eikä muutoksia siihen nähden ole edes järkevää listata. Olennaisesti Vantage V:ssä on päästy samalleviivalle Garminin ja Suunnon lippulaivamallien Garmin Fenix 5 ja Suunto 9 kanssa. Huomioon otettavaa on, että Vantage V on vielä kehitysasteella ja uusia, sekä vanhasta V800 mallista tuttuja, ominaisuuksia pyritään tuomaan kelloon viimeistään alkuvuoden 2019 aikana. Kellon tämänhetkisistä ja uusista ominaisuuksista pistämme erityisesti testiin optisen rannesykemittauksen sekä juoksutehon mittauksen.
Vantagen myötä Polar uudisti kokonaan oman koodistonsa, mikä tietysti teettää työtä vanhojen ominaisuuksien korvaamisen osalta. Ominaisuuksia, joita kellosta vielä uupuu, mutta mitkä Polar on tuomassa Vantage mallistoon ovat:
- Älypuhelinilmoitukset
- Kunnon kehittymisen testaus
- Strava-segmentit
- Navigointi takaisin harjoituksen alkupisteeseen
Syketestaamo – Markkinoiden paras optinen mittaus
Polar on perinteisesti ollut aktiivinen kehittäjä sykemittauksen saralla, eikä tavallaan siinä suhteessa ole ihme, että juuri Polar tuo markkinoille uudistuneen optisen rannesykkeen mittauksen. Polari Precision Prime™ -teknologia yhdistää optiseen sykkeen mittaukseen ihokosketusmittauksen. Tekniikan avulla pyritään poistamaan kellon ranteessa liikkumisesta aiheutuvat häiriöt ja täten parantamaan mittauksen tarkkuutta. Mutta miten mittaus sitten käytännössä toimii, annetaan testauksen kertoa omaa dataansa.
Syketestausta varten tein kaksi harjoitusta, jotka käyn läpi seuraavassa. Molemmissa harjoituksissa juoksin saman lenkin kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla rannesykemittaukseen tukeutuen ja toisella kerralla sykevyön kanssa. Harjoituksista ensimmäisessä testasin sykemittauksen toimivuutta PK-vauhtisella lenkillä ja jälkimmäisessä teho-harjoituksen yhteydessä.
Yllä olevat kaaviot kuvaavat kahta reilun puolen tunnin juoksulenkkiä siten, että ylempi on juostu pelkästään rannesykemittauksella ja alempi sykevyön kanssa. Datoja vertailemalla nähdään, että kaaviot kuvaavat pääpirteissään samanlaisia sykekäyrää, mutta rannesykemittaus on keskimäärin 12 lyöntiä sykevyötä alempana (keskisykkeet 131-143). Harvinaista, sillä yleensä optisella mittauksella saatu tulos on ainakin omissa testauksissa ollut juuri sykevyötä korkeammalla.
Vaikka sykedata heittää sen reilut kymmenen lyöntiä minuutissa, voi kohtuudella sanoa, että sykemittaus PK-lenkillä toimii hyvin. Testaamistani kelloista parhaiten. Ero ei ole muihin kelloihin iso, mutta olemassa. Arvio ei perustu pelkästään edelliseen yhteen testiin, vaan tulokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia, kun olen verrannut Vantage V:n sykedataa muihin kelloihin.
Ylemmät kaksi kuvaajaa kuvastavat sykemittauksen testaamista tehotreenissä. Juostu lenkki oli sama kuin PK-lenkillä, mutta tällä kertaa tasavauhtisella VK-vauhdilla. Jälleen, ylempänä oleva kuvaaja on optisella mittauksella ja vastaavasti alempi sykevyön kanssa mitattuna. Vaikka kovempaa juostaessa samanlaisten lenkkien toteuttaminen on hieman haastavampaa, ovat kaaviot kuitenkin tarpeeksi vertailukelpoisia.
Kovempaa juostessa optinen mittaus jää selvästi enemmän jälkeen. Keskisykkeiden ero on tehotreenissä 17 lyöntiä minuutissa (142-159). Testatessani kelloa muissa tehoharjoituksissa sama ilmiö toistui. Etenkin kovilla sykkeillä juostessa optinen mittaus ei pysty tunnistamaan sykevaihteluita, vaan jää reilusti jälkeen.
Polar Vantage V:n optinen mittaus lunastaa, ainakin omien testieni perusteella, tittelin markkinoiden parhaasta. Ero ei ole ilmiömäinen, mutta olemassa. Optisen mittauksen tarkkuus ei riitä tehoharjoitteisiin, mutta ei sen toisaalta tarvitsekaan. Nykyisellä optisen rannesykemittauksen tekniikalla mittaustarkkuus riittää aktiivisuuden ja palautumisen seurantaan, Vantagen tapauksessa myös suuntaa antavasti PK-lenkeille. Sykevyö on kuitenkin edelleen kova kaveri, jos harjoitteluun kuuluu kovavauhtisempia lenkkejä tai kilpailemista.
Juoksuteho – Koska sykkeet ja vauhti eivät kerro kaikkea
Polar toi Vantagen myötä urheilukellojen markkinoille uuden käsitteen, juoksutehon. Pyöräilyteho on monille harrastajille tuttu käsite, ja sen avulla pystytään objektiivisesti mittaamaan rasitusta niin, että se on vertailukelpoisempaa sukupuolen, ikäryhmän ja koko huomioon ottaen. Pyöräilyteho perustuu polkimiin kohdistuvaan voimaan sekä poljinnopeuteen, jota voidaan mitata ulkoisilla sensoreilla. Aikaisemmin myös juoksutehoa on pystytty mittaamaan ulkoisten sensorien avulla, mutta nyt Polar on ensimmäisessä maailmassa tuonut mittaamisen myös rannekelloon.
Juoksutehon mittaus Polarin Vantagessa perustuu useampien eri mittarien dataan, minkä kello työstää käyttäjälleen järkevään muotoon juoksutehoksi, joka ilmoitetaan wateissa. Käytännössä juoksuteho edustaa voimaa, jota juoksija tuottaa juostessaan. Pistetään siis tehot testiin.
Testasin juoksutehoa useammassa harjoituksessa, pyrkien näin selvittämään miten juoksuteho käyttäytyy erilaisissa harjoituksissa. Peruskuntolenkillä, jossa keskimääräinen vauhti oli siinä 6.00 / km, keskimääräinen teho vaihteli välillä 240-270W. Kun vauhtia tiputettiin juoksu/kävelylenkiksi ja vauhti huiteli siellä 6.30 / km paikkeilla, oli myös keskimääräinen juoksuteho reilut 200W. Laskennallisesti juoksuteho noudatti siis hyvin lenkkien luonteeseen suhtautuvaa kaavaa.
No mites sitten kovemmat tehot. Kun tehoja alettiin kiskoa oikein kunnolla ylämäkeen, saavutin juoksutehomaksimin 623W. Keskiarvo juoksuteholle vaihteli jyrkimmissä paikoissa siinä 500-600W paikkeilla. Lyhyemmissä n. 15s vedoissa tasaisella maalla juoksutehot saatiin maksimoitua 727W ja kymmenen vedon juoksutehojen muut maksimit sijoittuivat kaikki 600-700W välimaastoon.
Juoksutehon mittaaminen aktiiviurheilijalle tuo uuden työkalun harjoitusten analysointiin ja suunnitteluun. Koska juoksuteho ei sykkeen tavoin ole riippuvaista sukupuolesta, iästä tai koosta, antaa se mahdollisuuden esimerkiksi verrata harjoituksia eri urheilijoiden välillä. Juoksutehon mittaaminen sopii erityisen hyvin esimerkiksi polkujuoksijalle, joka haluaa ylläpitää tasaista vauhtia lenkin ajan, sillä juoksuteho ottaa huomioon reitille osuvat mäet ja kummut. Näin juoksutehon puolesta tasaisempi lenkki on helpommin saavutettavissa kellon avulla. Edellisten esimerkkien lisäksi juoksutehoa voi käyttää hyvin laajalti osana oman harjoittelun kehittämistä eteenpäin.
Onko Polarin kehittämä juoksutehon mittaus siis tarkka? Erittäin hankala sanoa tässä vaiheessa ja tällä datamäärällä mutta ainakin omaan kokemukseen nähden se toimii riittävästi. Tulevaisuus näyttää miten juoksutehon mittaaminen tulee kehittymään, ja miten muut kellot vastaavat tähän, mutta loistava päänavaus Polarilta ja parhaimpia syitä hankkia Vantage omiin valikoimiinsa, jos sitä on harkinnut.
Pari asiaa juoksutehosta tulee kuitenkin huomioida. Ensinnäkin, juoksuteho ei kerro absoluuttista sen hetkistä tilannetta, vaan peilaa useamman sekunnin sykliä ja pyrkii tästä muodostamaan luonnollista dataa. Tämän seurauksena juoksuteho tulee mittarissa koko ajan hieman reaaliaikaista perässä. Oman fiiliksen pohjalta ero pyöri reilussa kolmessa sekunnissa, mutta Polar saattaa tätä funktiota muuttaa vielä ohjelmistopäivitysten muodossa. Toiseksi, juoksutehon mittaus perustuu GPS-dataan. Jos siis haikailit juoksutehon mittaamista sisätiloissa, unohda se. Jos siis haluat mitata juoksutehoasi vaikkapa juoksumatolla juostuna, täytyy se sinun tehdä muunlaisin menetelmin.
GPS – Ajaa asiansa
GPS sensorien osalta Polar siirtyi Vantagen osalta Sonyn leiriin, kuten Suunto aiemmin oman mallistonsa kanssa. Uuden sensorin avulla Polar asettuu vahvasti kilpailemaan tarkkuudessa ja akun riittävyydessä sekä Suunnon että Garminin mallien kanssa. GPS testissä:
Ohessa GPS-reittiä kevyeltä peruskuntolenkiltäni Laajaavuoren rinteiltä. Kokonaisuudessaan viiva näyttää hyvältä ja lopun sekä laskettelurinteen huipun käännökset kuuluvat asiaan. Ylhäällä piti ottaa hetki happea ja uutta vauhtia mäkivedon jälkeen, ja alhaalla tuli vastaan aita, joka piti lopulta kiertää. Peruskäytössä siis varsin riittävää ja hyvää GPS-käyrää. Siirrytään seuraavaksi hieman tarkempaan tarkasteluun.
Ohessa GPS-tiedosto on siirretty suunnistuskarttapohjalle ja vertailun vuoksi satelliittikarttapohjalla. Itselle se antaa parasta kuvaa siitä, miten GPS tarkkuus kokonaisuudessaan toimii. Reittiä on sijoitettu kohdistuspisteitten avulla kartalle, mutta data tippui ihan hyvin kartalle, eikä vaatinut isoja taiteiluja toimiakseen, mikä kertoo jo hyvää. Otin oheisen Vaajakosken kanavan kohdan lähempään tarkasteluun sillä minusta GPS:n toimivuus tulee parhaiten esille.
Muun kuin suunnistajan silmään saattaisi näyttää siltä, että GPS-viiva on heittelehtinyt kanavan puolelta toiselle, mitä se silmin nähden onkin tehnyt, mutta on otettava huomioon, että kanava on vain kymmenkuntametriä leveä, paikoin jopa kapeampi. Se mikä Vantagen GPS viivalle näyttää olevan ominaista on pyöreät kaarrokset. Kello pyrkii tasoittamaan ja pyöristämään GPS-viivan kulkua. Lopputuloksena on hienolta vaikuttavaa piirrosjälkeä, mutta tiukat käännökset joita esimerkiksi sprinttisuunnistuksessa paljon tapahtuu, eivät näy viivassa aivan täsmällisinä. Omaan kokemukseen ja silmään nähden GPS-viiva toimiikin tässä yhteydessä hyvin ja ajaa vähintään asiansa käyttötarkoituksen yhteydessä. Tarkkuus on vertailukelpoinen Polarin ja Garminin lippulaivamallien kanssa.
Huomioon otettavaa GPS:n suhteen on, että se on selkeästi vielä kehitysvaiheessa. Testijakson alussa GPS heitti huomattavasti, eikä tarkkuudesta ollut tietoakaan, mutta päivitysten myötä tarkkuus nousi tasolle, jota tässä nyt tarkastelen. Mahdollista on että Polar pystyy vielä tulevien päivitysten myötä viilaamaan pienempiäkin GPS:ään liittyviä bugeja pois. Tällainen olisi esimerkiksi se, että omassa käytössä huomasin Vantagen tipahtavan matkan kokonaispituuden mittaamisessa heti n. 100m perään lenkin alussa vertailu kelloon Suunto 9 Baroon tarkasteltuna. Todennäköisesti Vantagen GPS ei siis ehtinyt alusta mukaan samaa vauhtia kuin Baro, vaan olisi vaatinut pidempää signaalin odottelua. Lenkin aikana ero kokonaispituudessa pysyi kuitenkin suhteellisen samana, mikä kertoo siitä, että GPS:t ovat tarkkuudessa hyvin samalla tasolla.
Yhdistettävyys ja käyttöliittymä
Polar Vantage V on yhdistettävissä Polarin omaan Polar Flow -järjestelmään sekä tietokoneen, että mobiiliapplikaation kautta. Sekä puhelimen applikaatiota ja ohjelmistoa nettiselaimella on luontevaa käyttää rinnakkain, eivätkä haasteet ole samoja kuin esimerkiksi Suunnon kahden ohjelmiston välillä pelaamisessa. Se mikä sinun täytyy huomioida yhdistäessä kellosi Polarin järjestelmään on, että nollaat kellon tehdasasetuksille, jos se on ollut jollain muulla käytössä sinua ennen. Uuden kellon kanssa tätä ongelmaa ei synny, mutta itselle testikellon kanssa kului hetki tajuta, että kelloa ei pystynyt yhdistämään omaan Polar Flow tiliin, ennen kuin sen kävi nollaamassa kellon asetuksista. Polar Flow on omaan kokemukseen verraten helppokäyttöinen, sekä mobiilissa että selaimella, ja kaikki tarvittava data on helposti saatavilla ja vietävissä ohjelmistosta ulos myös ulkoiseen tarkasteluun.
Kuten aiemmin listauksessa todettiin, Polar Vantage V:ssä ei ole linkitettynä älypuhelinilmoituksia. Ominaisuus, jota itse ainakin olen jo oppinut kaipaamaan ja vaatimaan kelloilta. Ei kuitenkaan hätää, sillä Polar lupaa ominaisuuden tulevan viimeistään ensi vuoden alkupuoliskolla.
Kellon käyttöliittymä itsessään vaati ainakin itselle hetken opettelua, ja muutaman päivän ennen kuin kaikki alkoi sujua luontevasti. Oman tuntuman mukaan käyttöliittymän käytettävyys onkin jotain Suunnon 9 Baron (yksinkertainen ja näppärä) ja Garminin Fenixin (erittäin monimutkainen) väliltä. Tietysti jos Polarin kellot ovat ennestään tuttuja, helpottaa se myös Vantageen tutustumista.
Akun riittävyys
Polar lupailee Vantage V:lle 40 tunnin käyttöaikaa täydellä teholla. Aivan näin pitkää testiä en lähtenyt testijakson aikana toteuttamaan, mutta yleisesti ottaen kellon akunkesto on kyllä hyvä.
Kuten lähes kaikki urheilukellot nykyään, myös Polar Vantage on tehty mukaan elämään, ei pelkästään harjoituksiin. Aktiivisuuden, harjoituskuormituksen ja palautumisen seurantaa varten, kelloa tulee pidettyä ranteessa, lähestulkoon vuorokauden ympäri. Testijakson aikana pidin kelloa hyvin aktiivisella käytöllä, ja sen lataaminen riitti 4-5 päivän välein. Jos treenien pituudet ovat keskimäärin yli 2 tuntia, joutuu kelloa latailemaan hieman useammin. Hyvän akunkeston lisäksi, kello latailee itsensä nopeasti täyteen, joten jos akku näyttää olevan vähissä, ja olet juuri lähdössä lenkille, ei muuta kuin kello lataukseen ja kymmenessä minuutissa olet enemmän kuin valmiina.
Ominaisuudet
Ominaisuuspuolella uusina tuotteina Polar on tuonut kehiin harjoituskuormituksen seurannan (Training Load Pro) ja palautumisen seurannan (Recovery Pro). Ominaisuudet antavat kattavan työkalupakin oman kehittymisen ja palautumisen seurantaan.
Seuraavassa ominaisuudet lyhyesti:
Training Load Pro antaa yksilöllisiä lukemia erilaisista kuormituksista, joille kroppasi altistuu harjoituksen aikana. Vantage mittaa cardio-kuormituksen lisäksi lihaskuormituksen juoksutehon avulla. Yhdistäen näistä saadun datan oman harjoitustaustasi kanssa, kello pyrkii arvioimaan harjoituksen rasittavuutta. Erilaisten kuormituksen seuraaminen sekä vertailu mahdollistaa kehityksen tunnistamisen, kun sama lihakuormitus voidaan saavuttaa vähemmällä cardio-kuormalla. Kehityksen tunnistamisen lisäksi kuormituksia seuraamalla voidaan helpommin tunnistaa, treenaatko liian vähän tai vaihtoehtoisesti liian isolla kuormituksella. Datan lisäksi omien tuntemuksien seuraaminen on tärkeää, mutta Training Load Pro on kaiken kaikkiaan hyvä lisä kokonaisvaltaiseen kuormituksen tarkkailuun.
Recovery Pro toimii sekä harjoittelun motivaattorina, että tarvittaessa yliharjoittelun hillitsijänä. Ominaisuus antaa kuvaa palautumisestasi sillä hetkellä, kertoen oletko harjoitellut liikaa tai liian vähän, ja ohjeistaa oikeaan suuntaan. Recovery Pro vaatii toimiakseen Polar H10 -sykevyön tarkempaa sykeanalytiikkaa varten. Palautumisen seurantaa varten Polar suosittaa kellolla tehtävää ortostaattista testiä, jossa sykkeen ja sykevaihteluiden kautta pyritään tunnistamaan palautumisen kehittymistä.
Omassa testauksessa erityisesti Training Load Pro tuli hyvään käyttöön. Siitä saadun analytiikan perusteella pystyy hyvin arvioimaan, miten harjoitteluiden kuormitus on harjoittelujaksossa kehittynyt, ja milloin on mahdollisesti tullut treenattua liian kovaa. Recovery Pro:n tehokkuus tulee ilmi parhaiten pitkällä aikavälillä, kun toiminnon käyttämisestä tulee osa arkea. Testijaksolla pääsin lähinnä fiilistelemään palautumisen seurantaa lyhyellä välillä, mutta yhtä kaikki palautumiseen liittyvä lisäanalytiikka on aina tervetullutta.
Loppusanat
Kiitän:
+ Juoksutehon mitttausta
+ Näpsäkkää muotoilua ja kevyttä kelloa
Moitin:
- Monimutkaista käyttöliittymää
- Ohjelmistoa, joka on vielä kehityksenasteella
Polar Vantage on tervetullut uusi tuulahdus rannesykemittausmarkkinoilla, joka nostaa Polarin kellot jälleen erittäin varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi Suunnon ja Garminin rinnalle. Tyylitelty ja kevyt kello sopii niin arkikäyttöön, kuin koviin treeneihinkin. Juoksutehon mittaus on erittäin mielenkiintoinen ja toimiva valtaus Polarilta, ja nousee Vantagen ehdottomasti parhaaksi ominaisuudeksi. Asteen verran kehittynyt optinen rannesykemittaus, sekä palautumisen ja kehityksen seurantaan tehdyt Recovery Pro ja Training Load Pro, on lisättävä listaan miksi Vantage kannattaa hankkia omaan käyttöön. Moitteensijaa antaa ohjelmisto, joka on selvästi vielä kehittymässä tulevien ohjelmistopäivitysten myötä, ja monimutkaisempi käyttöliittymä kuin esimerkiksi kilpailijallaan Suunnolla.
Kaikki Polar Vantage -mittarit ilmaisella toimituksella Keskisen Kellosta!
Tutustu Vantage-mallistoon
