Kummassa kädessä kelloa tulisi käyttää on kaikille kelloharrastajille tuttu kysymys, ja yksi kellojen käytön ikuisista kiistakapuloista. Yksinkertaisuudestaan huolimatta kysymys onnistuu herättämään intohimoja kannattajissa eri puolten kerta toisensa jälkeen. Vaikka päätös on tietysti jokaisen kellon käyttäjän oma ja henkilökohtainen valinta, tarjoamme tässä artikkelissa käytännön argumentteja yleisesti “oikeana” pidetyn puolen puolesta. Käytännön esimerkit on helpompi ymmärtää, kuin epämääräiseen “tapaetikettiin” vetoaminen. Artikkelimme on kirjoitettu oikeakätisten näkökulmasta. Mikäli olet vasenkätinen, seikkamme pätevät yhtä hyvin, käännä vain artikkelin puolet päinvastoin.
Argumentteja vasemman käden puolesta
Suurin osa ihmisistä käyttää kelloaan ei-hallitsevassa kädessä, eli siis useimmiten vasemmassa kädessään. Oikeakätisiä on maailmassa selkeä enemmistö, ja useimmiten enemmistön tavoista muodostuu herkästi yleisiä normeja. Vasemmassa kädessä käyttö on siis myös kelloharrastajien keskuudessa vallalla oleva kanta. Vakiintunut mielipide ei tosin ole perusteetta tuulesta temmattu, vaan sen tueksi voidaan myös (ainakin jälkikäteen) esittää käytännön argumentteja.
Hallitseva käsi on aktiivisempi kätesi
Käytännössä kaikki meistä olemme aktiivisempia hallitsevalla tai arkikielessä “paremmalla” kädellämme. Kompastuessammekin usein hallitseva kätemme siirtyy refleksinä ensin ottamaan iskua vastaan, ja “heikompi” kätemme tulee paikalle apuun, jos ennättää. Ensimmäinen ei-hallitsevaa kättä puoltava argumentti perustuu juuri käsien aktiivisuuteen, sillä kello on alttiimpi kolhuille sekä naarmuille aktiivisemmassa kädessä. Myös tietyissä aktiviteeteissa kuten kirjoittaessa kello saattaisi tulla tielle tai aiheuttaa epämukavuutta.
Ajan vaihtaminen sekä katsominen on helpompaa
Suurimmissa osassa kelloista kellon kruunu, jota pyörittämällä aikaa vaihdetaan on oikealla puolella. Tällöin ajan vaihtaminen on oikeakätisille helpompaa, mikäli kelloa käytetään vasemmassa kädessä. Oikeassa kädessä käytettäessä tästä seikan tarjoama hyöty mitätöityy, ja käyttäjä joutuu todennäköisesti ottamaan kellon pois ranteesta ajansäädön ajaksi. Jotkin valmistajat ovat tosin alkaneet viime vuosina valmistamaan varta vasten vasenkätisille tarkoitettuja malleja, joissa kruunu sijaitsee kellon vasemmalla puolella. Ajan katsominen on myös helpompaa pidettäessä kelloa ei-hallitsevassa kädessä, koska aivomme ovat ohjelmoituja laittamaan ensin “paremman” kätemme töihin, jos työtä voi tehdä vain yhdellä kädellä. Tällöin voit helposti kääntää kättäsi nähdäksesi ajan ilman, että senhetkinen tekeminen keskeytyisi.
Kellon koneisto pääsee helpommalla
Kellon koneisto on kellon yksi tärkeimmistä osista, mutta se on samalla yksi haavoittuvaisimpiakin. Hallitsevassa kädessä kello ottaa todennäköisemmin vastaan äkillisiä iskuja sekä kolhuja, jotka vahingoittavat koneistoa. Toisin kuin ulkoiset naarmut lasikkeessa tai rungossa, koneiston vahingoittumista ei välttämättä edes huomaa, kunnes kellon käynnissä alkaa ilmetä vikoja. Iskut eivät tee hyvää millekään koneistoille, mutta vahingollisimpia ne ovat nimenomaan automaatti- sekä manuaalikoneistoille, eli juuri niille jotka ovat kalleimpia huoltaa. Esimerkiksi vasarointi tai tenniksen peluu ovat vain muutama esimerkki napakoita iskuja tuottavista aktiviteeteista, jossa hallitseva käsi on pääosassa. Kellon ylläpitoakin ajatellen vasen käsi on siis parempi.
Loppujen lopuksi huomaa, että perusteluita ei-hallitsevassa kädessä käytölle löytyi varsin useita. Kätisyydestä riippumatta kummassakaan kädessä käyttö ei ole missään nimessä väärin, eikä syvälle pinttyneitä tapoja tarvitse ruveta suin päin vaihtamaan uudistusvimman vallassa. Kuitenkin kelloharrastusta aloittavalle tai siinä vasta alussa olevalle on ehdottomasti hyödyllistä tietää ns.“vallitseva näkemys” kellojen käytöstä vasemmassa kädessä, ja etenkin ne syyt, joihin se perustuu.
