Kelloseppäkoulutuksen alku Suomessa on tarina omistautumisesta, perinteistä ja halusta rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 1944 perustettu Kelloseppäkoulu syntyi tarpeesta kouluttaa uusia kelloseppiä vastaamaan alati kasvaviin vaatimuksiin, ja samalla ylläpitää käsityötaitojen hienovaraista perinnettä.

Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Kelloseppäkoulun viihtyisiä ja moderneja sisätiloja. Kuvassa näkyy portaat, sohvia ja pieniä pöytiä, sekä lokerikkoja opiskelijoiden käyttöön. Ympäristön rauhallinen ja lämminhenkinen tunnelma heijastaa koulun perinteistä ja arvokasta oppimiskulttuuria.

Kuvat ovat lainattu Kelloseppäkoulun kotisivuilta.


Espoon Leppävaarassa sijaitsevan kelloseppäkoulun modernit ja viihtyisät tilat tarjoavat ihanteellisen ympäristön kellosepäntaitojen opiskeluun.

Kelloseppäkoulun alkutaipaleella resurssit olivat niukat. Lahdessa sijainneet ensimmäiset koulutustilat olivat vaatimattomat, mutta opiskelijoiden into ja opettajien asiantuntemus kompensoivat puutteet. Vuonna 1959 koulu muutti Espoon Tapiolaan ja vuonna 2007 nykyisiin tiloihinsa Espoon Leppävaaraan. Nykypäivänä modernit puitteet yhdistävät oppilaitoksen kellovalmistuksen huipputeknologian ja perinteisen käsityötaidon, tarjoten ihanteelliset olosuhteet alan huippuosaajien kouluttamiseen.


Opettajat ja opiskelijat – perinteiden vaalijat

Koulun opettajat ovat aina olleet alan johtavia asiantuntijoita, jotka siirtävät tietotaitonsa seuraavalle sukupolvelle. Koulun ylläpitämät läheiset suhteet alalla toimiviin yrityksiin ja toimijoihin takavat sen, että koulun opiskelijat pääsevät harjoittelemaan todellisissa työympäristöissä, mikä tarjoaa vankan pohjan työelämälle. Koulutus on pysynyt uskollisena perinteille, mutta on samalla kehittynyt vastaamaan alan muuttuvia tarpeita.

Espoon Kelloseppäkoulussa tapahtuvaa tarkkaa kellonkorjauksen opetusta. Kuvassa opiskelija käsittelee kellon koneistoa työvälineillä ja suojakäsineillä, korostaen huolellista käsityötä ja kellosepäntaidon korkeaa tasoa.

Kuvat ovat lainattu Kelloseppäkoulun kotisivuilta.


Kelloseppäkoulun uudet tuulet – Mikromekaniikan ja kellosepäntaidon tulevaisuus

Kelloseppäkoulun nykyinen toiminta Leppävaarassa jatkaa perinteiden vaalimista, mutta samalla se on vahvasti kytköksissä modernin tarkkuusteknologian tarpeisiin. Vuodesta 1997 alkaen koulu on kouluttanut myös mikromekaanikkoja, jotka ovat tärkeässä roolissa tarkkuusteollisuudessa. Tämä avaus on vahvistanut koulun asemaa paitsi perinteisen käsityötaidon vaalijana, myös teknologisen huippuosaamisen edistäjänä. Pääsykokeiden kautta vuosittain valittavat opiskelijat saavat korkeatasoista koulutusta, joka vastaa sekä perinteisten mekaanisten kellojen että nykyaikaisten tarkkuuslaitteiden huolto- ja valmistustarpeisiin. Kelloseppäkoulun sitoutuminen laadukkaaseen opetukseen ja opiskelijoiden työllistymiseen näkyy myös oppisopimuskoulutuksena, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia jalometallialan artesaaniksi tähtääville.


Kelloseppäkoulun synty

Jalo ja Esteri Perkon elämäntyö ja arvot muodostavat Kelloseppäkoulun perustamisen keskeisen lähtökohdan.

Jalo Perkko (1885–1942) oli suomalaisen kello- ja kultasepänalan keskeinen vaikuttaja, joka tunnettiin omistautumisestaan käsityöperinteille ja tarkkuusteknologialle. Hänen perustamansa Oy Perkko Ab omistautui suomalaisen kelloalan kehitykselle keskittymällä maahantuontiin, tukkukauppaan ja alan osaamisen kehittämiseen laaja-alaisesti. Jalo Perkon ja hänen veljiensä kanssa rakennettu perheyritys edistivät kellojen ja kultasepäntuotteiden saatavuutta Suomessa sekä loivat samalla pohjaa alan huolto- ja korjaustaidolle, jota arvostetaan yhä tänä päivänä. Jalo Perkon perintö elää edelleen vahvasti suomalaisessa kello- ja kultasepänperinteessä sekä Leijona-kellobrändissä, joka on säilyttänyt suosionsa vuosikymmenten ajan.

Jalo Perkko on olennainen osa kelloseppäkoulun tarinaa, sillä vuonna 1944 Esteri Perkko kunnioitti edesmenneen puolisonsa Jalo Perkon muistoa lahjoittamalla, 500 000 markkaa, kelloseppäkoulun perustamiseen ja koulutuksen käynnistämiseen. Esterin tekemä lahjoitus oli tapa muistaa hänen rakkaan puolisonsa, Jalo Perkon, saavutuksia, elämäntyötä. Lahjoitus oli samalla kunnianosoitus heidän yhteiselle visiolleen suomalaisen käsityötaidon ja tarkkuusteknologian vaalimisesta.


Kunnianosoitus kelloseppäkoulun perinnölle – Leijona “Oppia 1944” 5532-33

Kelloseppäkoulun pitkä ja arvostettu historia on toiminut myös useiden suomalaisten kellomerkkien ja kellomallien inspiraationa ja yhtenä niistä on Leijonan upea “Oppia 1944” taskukello.

Kunnianosoitus kelloseppäkoulun perinnölle – Leijona 'Oppia 1944' 5532-33
Leijonan klassisen kaunis taskukello, jossa on valkoinen kellotaulu, siniset osoittimet ja alasekuntinäyttö. Kellotaulussa lukee 'Oppia 1944', viitaten Kelloseppäkoulun perustamisvuoteen. Tämä taskukello on kunnianosoitus suomalaisen kellosepäntaidon perinteille

Tämä Leijonan klassisen kaunis taskukello on kunnianosoitus koulun perustajille, perinteille ja koko yhteisölle, joka on tehnyt suomalaisesta kellosepäntaidosta kansainvälisesti tunnustetun.

Kellotaulun teksti "Oppia 1944" viittaa koulun perustamisvuoteen ja kiteyttää sen mission: vaalia ja kehittää kellosepäntaitoa sukupolvien ajan. Leijona “Oppia 1944” taskukello on hienovarainen yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa, ja se muistuttaa kelloseppäkoulun merkityksestä suomalaisen käsityöosaamisen ja kulttuuriperinnön ylläpitäjänä.

Jokaisesta myydystä Leijona “Oppia 1944” -kellosta lahjoitetaan 20 euroa Kelloseppäkoulun toiminnan tukemiseen. Tämän tuen avulla Leijona haluaa osoittaa oman tukensa, jotta suomalainen kelloalan historiallinen käsityöperinne säilyy elinvoimaisena ja siirtyy uusille osaajille, jotka ovat valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.



Kelloseppäkoulusta maailmalle

Espoon kelloseppäkoulu on toiminut lähtökohtana monille maailmantason kellosepille, joiden joukosta nousee esiin yksi kirkkaimmista nimistä, Kari Voutilainen.

Kari Voutilainen on vuonna 1962 syntynyt suomalainen kelloseppä, joka aloitti uransa espoon opinahjosta, missä hän omaksui perinteisen käsityötaidon ja kellovalmistuksen tarkan estetiikan perusperiaatteet. Hän jatkoi opintojaan Sveitsissä WOSTEP-koulussa, missä hän syventyi erityisen vaativien ja monimutkaisten kellojen restaurointiin. Tämä polku vei hänet arvostettuun Parmigiani Mesure et Art du Temps -yritykseen, jossa hän työskenteli lähes vuosikymmenen kunnostaen yksiä maailman harvinaisimpia kelloja.

Vuonna 2002 Voutilainen perusti oman kelloseppästudionsa Sveitsiin. Hänen työnsä yhdistää horologian perinteet moderniin innovaatioon ja on tehnyt hänen kelloistaan niin esteettisesti kuin teknisesti mestariteoksia. Voutilaisen tarina on esimerkki siitä, kuinka suomalainen käsityötaito ja huippuosaaminen voivat nousta maailmanlaajuiseen maineeseen, juurten ollessa vahvasti Espoon Kelloseppäkoulussa.


Kelloseppäkoulun yhteisön merkitys

Espoon kaupungin tuki ja koulun hiljattain solmimat pitkäaikaiset vuokrasopimukset ovat luoneet vakaan perustan Kelloseppäkoulun toiminnan jatkumiselle. Voidaan olla iloisia siitä, että näiden tukitoimien ansiosta koulutusta on voitu jatkaa, ja samalla varmistettu, että suomalainen kellosepäntaito, joka on pitkään nauttinut kansainvälistä arvostusta, säilyy elinvoimaisena. Espoon Kelloseppäkoulun maine maailmanluokan huippuosaajien kasvattajana on edelleen vahva. Koulun menneisyys ja nykyhetki todistavat sen kyvystä vaalia perinteitä ja samalla sopeutua modernin maailman muuttuviin tarpeisiin, mikä antaa uskoa koulutusalalle myös tulevaisuudessa.

Kelloseppäkoulun tarina on kertomus perinteiden arvostamisesta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Koulu on paljon enemmän kuin oppilaitos ja sen ympärille onkin syntynyt tiivis ja intohimoinen yhteisö, joka jakaa yhteisen tavoitteen suomalaisen käsityötaidon vaalimisesta ja kehittämisestä. Koulun toiminta kunnioittaa edelleen alkuperäisiä arvoja, jotka se jakoi Jalo ja Esteri Perkon kanssa, edistäen suomalaisen huippuosaamisen säilyttämistä kello- ja tarkkuusteknologian alalla.




Katso myös: