Vasemmalla Seiko Prospex Alpinist SPB157J1 ja oikealla Fossil Townsman Chronograph
Se, onko automaattikello vai kvartsikello parempi valinta, riippuu täysin kellon hankkijasta. Kvartsikello, eli quartz kello, käy paristolla kun taas automaattikello (joka on tietynlainen mekaaninen kello) käy käyttäjän liike-energian avulla.
Voisi sanoa, että koneisto on jokaisen kellon tärkein osa, sillä sen avulla kello toimittaa tärkeintä tehtäväänsä eli käy aikaa. Rannekellojen kaksi ylivoimaisesti yleisintä koneistotyyppiä on kvartsi- ja automaattikoneisto. Seuraavaksi esittelemme näiden koneistojen ominaisuudet, käymme läpi niiden vahvuudet ja heikkoudet sekä kerromme, keille ja mihin eri tilanteisiin eri koneistot sopivat.
Mikä on kvartsikello?
Kvartsikello on paristolla toimiva kello, minkä vuoksi niitä kutsutaankin joskus paristokelloiksi. Seiko toi markkinoille maailman ensimmäisen kvartsikoneistoisen rannekellon, nimeltään Astron, jo 25. joulukuuta 1969. Kvartsikello, tai quartz-kello, käy kvartsikiteen värähtelyjen avulla. Kvartsikellon sisällä paristo lähettää pienen määrän sähköä kvartsikiteeseen virtapiirin avulla. Sähkövirta saa kvartsikiteen värähtelemään erittäin nopeasti, tarkalleen ottaen 32 768 kertaa sekunnissa. Vertailun vuoksi: useimmat automaattikoneistot eivät yllä tuohon värähtelylukemaan edes tunnissa! Kvartsikoneisto laskee jokaisen värähdyksen ja kun 32 768 värähdystä tulee täyteen, se liikuttaa ratasta joka nytkäyttää sekuntiviisaria yhden sekunnin eteenpäin. Tästä syntyykin kvartsikellojen sekuntiviisarien nytkähdyksittäin etenevä käynti, joka eroaa automaattikellojen sulavasta liikkeestä.
Kuvan kvartsikellot vasemmalta oikealle: Daniel Wellington St Mawes, Raymond Weil Tango Chronograph, Armani MATTEO ja Citizen Eco-Drive Radio-Controlled.
Miksi valita kvartsikello?
Tarkkuus, edullisuus ja kestävyys ovat syitä miksi valita kvartsikello. Alla käymme quartz-kellon hyvät puolet tarkemmin läpi.
- Tarkkuus: Sillä kvartsikoneistossa värähdyksiä tulee valtava määrä jo sekunnissakin, kvartsikellot käyvät erittäin tarkasti. Useimmat tavalliset kvartsikellot heittävät vain noin 15 sekuntia kuukaudessa, mutta ylemmissä hintaluokissa on myös tätä huomattavasti tarkempiakin kvartseja. Tarkimmat kvartsikellot voivat heittää ainoastaan 5-10 sekuntia vuodessa! Kuitenkin edullisimmatkin kvartsikellot ovat automaattikelloja huomattavasti tarkempia, mikä on hyvä ottaa huomioon jos haussa on mahdollisimman tarkka kello.
- Edullisuus: Koska kvartsi on hyvin yleinen mineraali ja kvartsikoneistot eivät ole rakenteeltaan monimutkaisia, ovat ne automaattikoneistoja edullisempia. Tietysti on olemassa erittäin arvokkaita kvartsikellojakin, mutta pääsääntönä kvartsikellot ovat huomattavasti edullisempia. Kvartsikellojen tultua markkinoille 1970-luvulla ne olivat niin paljon automaatteja edullisempia, että ne panivat koko Sveitsin kelloalan sekaisin ja lukemattomat valmistajat menivät konkurssiin. Tätä turbulenttista aikaa kelloalalla nimitetään kvartsikriisiksi tai kvartsivallankumoukseksi, riippuen kenen näkökulmasta puhutaan.
- Kestävyys: Sillä kvartsikoneistossa on vähemmän liikkuvia osia, ne kestävät paremmin iskuja kuin herkät automaattikoneistot. Huonolla tuurilla automaattikoneisto voi mennä hajalle vain yhdestä epäonnisesta osumasta, mutta tavallisesti kvartsikoneistot ovat kestävämpiä.
Mitkä ovat quartz-kellojen heikkoudet?
Tarve paristojen vaihdolle tulee yleensä heti ensimmäisenä mieleen quartz-kellojen heikkoutena. Toiset ovat sitä mieltä, että quartz-kello saa miinusta vähemmän tyylikkäästä käynnistään. Tämä on toki makuasia.
- Tarve paristojen vaihtoon: Koska kvartsikoneistot käyvät pattereiden avulla, on luonnollista, että pattereista joskus loppuu virta. Kun näin käy, täytyy kello viedä kellosepälle paristonvaihtoon. Huonolla tuurilla paristo loppuu kesken matkan, jolloin kellosepänliikettä ei ole lähimaillakaan. Automaattikoneistoilla tätä ongelmaa ei ole, sillä ne eivät käytä paristoa energianlähteenään.
- Vähemmän tyylikäs käynti: Myönnämme, että tämä kohta on osittain makuasia, mutta suurin osa kellonkäyttäjistä pitää automaattikoneiston sulavasti liukuvaa sekuntiosoitinta tyylikkäämpänä kuin kvartsikellon nytkähdyksittäin liikkuvaa sekuntiosoitinta. Ero johtuu koneistojen toiminnallisista eroavaisuuksista.
Mikä on automaattikello?
Automaattikello on mekaanisiin kelloihin kuuluva kellotyyppi. Valtaosa nykyään myytävistä mekaanisista kelloista on juuri automaattikelloja. Nimitys automaattikello tulee siitä, että ne saavat tarvittavan energiansa käyttäjän liike-energiasta ranteessa ollessaan, siis automaattisesti. Automaattikellojen koneistossa on jostakin painavasta metallista kuten volframista tai kullasta valmistettu heiluri, joka heiluu käyttäjän ranteen liikkeen tahdissa. Heiluri taas liikkuessaan liikuttaa koneiston lukemattomia hammasrattaita ja samalla virittää jousta.
Kuvan automaattikellot vasemmalta oikealle: Seiko Presage Enamel SPB049J1, Sinn 104 St Sa I B fine link, Oris Big Crown Pointer Date Special Edition ja Voutilainen X Leijona Urho Chrono.
Miksi automaattikello on hyvä vaihtoehto?
Automaattikello on hyvä vaihtoehto koska se ei vaadi paristonvaihtoja. Lisäksi moni pitää ajatuksesta, että kellon sisällä tikittää monimutkaisempi koneisto.
- Ei tarvetta paristonvaihtoon: Tässä mielessä automaattikoneistojen ylläpito on paljon vaivattomampaa kuin kvartsikellojen, sillä niiden paristoja ei koskaan tarvitse vaihtaa. Useimmissa moderneissa automaattikelloissa on myös käsinvetomahdollisuus, mutta pysähtyneen automaattikellon saa käymään myös kevyellä kellon heiluttelulla. Heiluttelun avulla kellon heiluri saa lyhyessä ajassa riittävästi liike-energiaa startatakseen kellon koneiston, kun taas pysähtyneenä ranteeseen laitettaessa kellon käymisen alkamisessa voi kestää.
- Monimutkaisempi koneisto ja automaattikellon “kauneus”: Tämä saattaa olla koko listamme subjektiivisin kohta, jollekulle tällä ei ole yhtään merkitystä ja toiselle se saattaa olla koko kellojenkäytön suola. Automaattikelloissa (ja mekaanisissa kelloissa ylipäänsä) yhdistyy satoja vuosia vanha kellojenvalmistuksen perinne kivenkovaan ammattitaitoon. Tuloksena on toiminnaltaan erittäin monimutkainen koneisto, joka pystyy käymään aikaa ainoastaan jokaikisen osasen virheettömän yhteispelin ansiosta. Yleensä kelloharrastajat antavat tälle seikalle laajaa yleisöä enemmän painoarvoa: he suosivat automaattikoneistoja niiden vaatiman käsityötaidon ja kelloseppäperinteen kunnioituksen vuoksi. Toisille taas tämä seikka ei ole lainkaan tärkeä ja onkin tärkeää painottaa, että väärää syytä tai tapaa käyttää kelloja ei ole.
Onko automaattikellossa heikkoja puolia?
Automaattikellon heikot puolet ovat sen kalliimpi hinta, hieman heikompi tarkkuus sekä käynnin lakkaaminen, mikäli kellon jättää pois ranteesta.
- Kalliimpi hinta: Automaattikoneistojen komponenttien arvokkuuden sekä sen kokoamiseen vaaditun ammattitaidon vuoksi automaattikoneistot ovat kvartsikoneistoja huomattavasti kalliimpia, mikä myös väistämättä heijastuu kellojen hintoihinkin.
- Heikompi tarkkuus: Sillä automaattikoneisto ei värähtele läheskään sillä taajuudella millä kvartsi, on sen tarkkuuskin heikompi. Useimmat automaattikoneistot värähtelevät kolmen tai neljän hertsin taajuudella, siis 21 600 - 28 800 värähdystä tunnissa. Automaattikoneistojen tarkkuus vaihtelee koneiston laadun mukaan, mutta useimmiten normaalina heittona pidetään suunnilleen 15-30 sekuntia päivässä.
- Pysähtely: Sillä automaattikellot saavat energiansa käyttäjän käden liike-energiansa, automaattikellot myös lopahtavat varsin nopeasti oltuaan pois ranteesta. Niiden käyntivara vaihtelee, mutta useimmilla automaattikelloilla se on noin 40 tunnin luokkaa. Tämä vajaat kaksi vuorokautta pois ranteesta voi helposti tulla täyteen, etenkin jos jakaa ranneaikaa useamman kuin yhden kellon kesken. Pysähtyminen ei ole millään lailla haitallista kellolle vaan täysin normaalia, mutta kellon virittäminen oikeaan aikaan voi unohtua aamun kiireessä.
Kumpi kannattaa valita: automaattikello vai kvartsikello?
Se, kannattaako ranteeseen valita automaattikello vai kvartsikello riippuu täysin omista mieltymyksistäsi. Ennen ostamista on hyvä ottaa huomioon, että koneistojen eri ominaisuuksien vuoksi toinen koneistotyyppi saattaa soveltua toista paremmin johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi edullisuutensa ja iskunkestävyytensä vuoksi kvartsikello on parempi valinta lapsen ensimmäiseksi kelloksi. Jos kelloa aikoo pitää ranteessa urheillessa, on tietyissä urheilulajeissa kvartsikoneisto turvallisempi vaihtoehto. Esimerkiksi golfissa ja tenniksessä kädellä tehdään yhtäkkisiä erittäin nopeita liikkeitä, mikä saattaa kuluttaa automaattikelloa nopeammmin. Automaattikellot myös magnetisoituvat niiden lähettyvillä olevista magneettikentistä. Valinta on kuitenkin loppupeleissä jokaisen oma, ja monille suuremman merkityksen kellon hankinnassa muodostaa muut kestävyysominaisuudet, kuten vesitiiviys.
